Tiedä mitä syöt

Diet concept of breakfast. Olive in an empty plate with hands on table.

 

 

 

 

 

 

Hyvät ystävykset Pirkko ja Tuula (nimet muutettu) tapasivat pitkästä aikaa. He päättivät mennä syömään oikein hyvin ravintolaan ja vaihtamaan kuulumisia siinä samalla. Ilta oli hauska ja ravintolasta lähdettiin mukavissa tunnelmissa. Seuraavana päivänä Pirkko soitti Tuulalle ja kysyi: ”Mitäs me oikein syötiin siellä ravintolassa kun minä en muista yhtään?” ”En kyllä muista minäkään, mutta kallista se oli.” vastasi Tuula. Annettakoon anteeksi, joskus syöminen jää hyvän seuran ja laadukkaiden juttujen varjoon.

Miten usein syöt ateriasi oikeasti keskittyen vain syömiseen? Onko tapanasi lukea päivän lehdet aterioidessasi vai surffailetko kentien netissä samalla kuin syöt? Muistatko vielä illalla, mitä söit lounaaksi? Harvoin tulee oikeasti mietittyä ateriointiaan kovinkaan syvällisesti. Itse ainakin olen oikein hyvä syömään ruokani äärimmäisen nopeasti, usein kiireessä ja sen kummemmin ajattelematta. Moniajoa syödessä. Nälkä -> ruokaa -> valmis!

Man Eating Breakfast Whilst Using Mobile Phone And Laptop

Syömäsi ruoka voi olla suuri nautinto tai ehkä joskus vain polttoainetta keholle. Ravinto on ennen kaikkea informaatiota keholle ja mielelle.Tämä informaatio kertoo elimistölle, minkälaisia aivojen välittäjäaineita ja hormoneita kehossa muodostuu, niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Ruuan määrästä ja laadusta riippuu se, paljonko energiaa elimistösi saa poltettavakseen sekä millaisia vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita ravinnosta imeytyy kehon toimintojen ylläpitämiseen.  Voimme siis vaikuttaa ruualla, ravinnolla ja ravinteilla kehomme ja mielemme tasapainoon monipuolisesti ja varsin nopeasti.

Kuitenkin ruoka on niin paljon muutakin. Kuinka moni on tullut koskaan ajatelleeksi lautaselleen päätyvän ruuan todellista alkuperää? Missä lautasellasi olevat kasvikset ovat kasvaneet? Montako henkilöä on tarvittu juuri sen sinun parsakaalisi siemenen istuttamiseen, kasteluun, sadonkorjuuseen, pakkaamiseen, kuljettamiseen? Kuka on ohjannut lentokonetta, joka sen on jostain lämpimästä tänne talvella lennätetty? Kuka sitä autoa on ajanut, jolla se on kuljetettu lentokentältä tukkuliikkeeseen ja sieltä lähikauppasi hyllyyn? Entä mistä on lautasellasi oleva liha tai kala peräisin? Mitä tuotantovaiheita tuon herkullisen ruuan valmiiksi saamiseen on kuulunut? Osaatko antaa ravinnolle sen kunnioituksen, minkä se ansaitsee?

ham temptation
Onko ruokasi oikeasti sitä, mitä sen sanotaan olevan? Kuva kopioitu facebookista.

Haastan sinut tänään syömään yhden päivän aterioistasi oikein ajatuksella. Kokoa lautasellesi ruoka-annos. Varaa pöydälle lähettyvillesi kaikki ateriallasi käyttämäsi asiat, kuten ruokailuvälineet, lisämausteet, juomalasi jne. Asettaudu nyt pöydän ääreen, sulje hetkeksi silmäsi ja hengitä pari kertaa tietoisesti syvään sisään ja ulos. Avaa silmäsi ja tutkaile ruoka-annostasi. Miltä ruokasi näyttää? Mitä lautasellasi on? Mistä se on peräisin ja kuka sen on valmistanut? Voit nuuhkia sitä, miltä annos tai yksittäiset annoksesi osaset tuoksuvat? Voit haukata ensimmäisen suupalan, laske aterimet jokaisen suupalan välillä lautasesi viereen. Pureskele korostetun hitaasti. Maistele, mutustele ja tunnustele suussa olevan ruuan rakennetta ja muotoja tarkasti. Miltä ruokamassa suussasi tuntuu ja maistuu? Aivan kuin söisit ensimmäistä kertaa elämässäsi. Suhtaudu annokseesi lapsenomaisella uteliaisuudella ja tee havaintoja. Voit välillä odottaa hetken, sulkea ehkä silmäsi ja jatkaa syömistä, mikäli se tuntuu vielä sinusta hyvältä. Lopeta syöminen heti kun tunnet olevasi juuri sopivasti kylläinen. Mikäli ruokaa jää lautaselle, laita se jääkaappiin odottamaan seuraavaa kertaa :).

Millaisia havaintoja teit? Miltä ruoka maistui, oliko se hyvää, pahaa, neutraalia? Halusitko oikeasti syödä juuri tuota ruokaa? Minkälaisia tunteita tällä tavalla syöminen herätti? Tuliko syötyä normaalia enemmän tai vähemmän näin? Millaisia ajatuksia nousi esiin? Jos haluat jakaa ajatuksiasi tästä, kommentoi kommenttikenttään tai blogin FB-sivulla.

Puhun asiakkailleni ateriakokoja mietittäessä 80% säännöstä. Se tarkoittaa sitä, että syödään aterioilla itsemme 80% täyteen. Lopetetaan siis ruokailu siihen hetkeen kun on just hyvä! 100% olisi ihan täynnä ja 120% mallia joulupöytä-ähky. Toki, onhan meidät lapsesta saakka uskoteltu, että nälkämaan lapset kärsivät jos jätät ruokaa lautaselle. Todellisuus taitaa kuitenkin olla toisenlainen.

  • Syö siis ajatuksella ja pureskele huolelllisesti jokainen haarukallinen.
  • Laske aterimet jokaisen suupalan välillä.
  • Älä harrasta moniajoa syödessäsi vaan keskity vain syömiseen. Syö tietoisesti.
  • Lopeta syöminen kun olet sopivan kylläinen. Jos ruokaa jää jäljelle, voit syödä ateriasi loppuun myöhemmin.

happy toddler boy eating strawberries

 

Terveisiä viikonlopun mindfulness (tietoinen läsnäolo)-kurssilta. Söin viikonloppuna elämäni hitaimmat lounaat ja yllätyin niiden vaikutuksista.

 

Mainokset

Mitä jos vähän onkin tarpeeksi?

sunset in heart hands

 

Liian moni tapaamani ihminen jättää liikkumisen kokonaan jos ei pysty / ehdi / kykene tekemään vähintään tuntia päivässä. Se, ettet voi suoriutua ja suorittaa asioita ”täydellisesti” -mitä se ikinä onkaan – ei tarkoita sitä, että pitäisi jättää kokonaan tekemättä. Tai se, että sinulla meni hetken aikaa tosi hyvin elämäntapojen suhteen, sitten tuli sitä ja tätä ja nyt on syöty sokeria kaksin käsin kolme viikkoa, eikä olla liikuttu kertaakaan.

Ystäväni Joni kertoi joskus osuvan esimerkin, jota olenkin viljellyt ahkerasti: ”Jos sä kävelet Tampereen keskustassa ruuhka-aikaan ja huomaat, että housuistasi on vetoketju rikki. Et säkään tee niin, että repäiset loputkin housut jalastasi ja huudat ”Noni!” Vaan ehkä nyit paitasi helmaa hieman alemmas, jatkat matkaa ja toivot, ettei kukaan huomannut.” You get the point?

”Mä nyt oon tällain on/off-tyyppi.””Mutku mä oon tällainen suorittaja.” Entäs jos et olisikaan. Näitä ja monia muita tämän kaltaisia lausahduksia kutsutaan uskomuksiksi. Uskomukset ovat meidän itsemme tai jonkun toisen meihin istuttamia ajatuksia ja ikään kuin leimoja otsatauluissamme. Uskomukset määrittävät tekemistämme ja ajatteluamme tekemisistämme käsittämättömän paljon. ”Kun mä nyt vaan oon tämmönen.” Sanoo kuka? Sinäkö? Mitä jos muuttaisit mielipidettäsi itsestäsi. Toisinaan muut määrittelevät sinua ja uskomuksia sinusta sen mukaan miten itse ajattelet, toimit ja touhuat.

Jos olet joskus ollut sellainen tai tällainen, voi asia olla tänään aivan toisin. Valitettavan moni lähipiiristäsi saattaa vielä käyttää sinusta tuollaisia lauselmia ”kun sä nyt oot…”. Itse olen pyrkinyt tämän kaltaisesta ajattelusta aktiivisesti pois, enkä toivo sitä enää omilta läheisiltänikään. Seuraavan kerran kun tokaiset ystävällesi, että kun sä nyt oot tommonen. Ajattele uudelleen ja mieti sanojasi.

On- ja off-asennon välissä on paljon muitakin säätöjä ja mittaria voi liu’uttaa portaattomasti siihen suuntaan miten mieli tekee. Tärkeätä on tiedostaa, millaiset voimakkaat uskomukset tekemisiäsi ohjailevat.

Ajatuksesi määräävät todellisuutesi. Millaisessa todellisuudessa haluat elää? Olisitko mielummin se, joka ainakin yrittää. Tekee sen hetkisen parhaansa. Voi olla, että se jää tänään hyvään aamiaiseen ja viiden minuutin reippailuun. Se on sata kertaa ennemmän kuin niiden tekemättä jättäminen.

Se ettet ole tänään jaksanut syödä hyvin, ei tarkoita sitä, että koko päivän täytyy sen takia mennä pilalle. Aina voit tehdä seuraavan aterian kunnollisista ruoka-aineista ja syödä sen rauhassa, ajatuksella ja hyvällä fiiliksellä. Se, mikä on tärkeintä, on juuri nyt. Ei se, mikä oli eilen tai mitä on huomenna.

Tai se, että olit ajatellut aloittaa kuntoremontin. Et sitten aloittanutkaan, koska siihen vaadittavat keinot ovat liian rankkoja lähtötilanteeseesi nähden. Mitä jos tekisitkin tänään 10 minuttia jotakin kuntoasi kohottavaa? Jos se on liikaa niin tee 5 minuuttia. Takki päälle, lenkkarit jalkaan ja kortteli ympäri. Ehkä se kortteli venyykin kahdeksi kortteliksi? 10 minuuttia kolme kertaa viikossa on jo 26 tuntia vuoden aikana. Se on paljon enemmän kuin ei yhtään.

Yhteenvetona:

  • Mieti mitä ajattelet. Ajatuksesi määräävät todellisuutesi.
  • Toisinaan vähän on ihan tarpeeksi. Jos voit tehdä vain vähän, älä jätä kokonaan tekemättä.
  • Aloita heti! Ei huomenna, ei ylihuomenna, ei maanantaina. Heti.

Voit aloittaa oman jumppakärpäsurasi vaikkapa tällä helpolla kehonpainotreenillä. Riippuen kierrosten määrästä, menee aikaa treeniin viidestä minuutista noin varttiin. Tee oman kunnon mukaan ja pidä pidemmät tauot jos syke ei ehdi palautua antamillani ajoilla.

  1. Askelkyykky vuorojaloin 10 toistoa / jalka. Tauko 60sek.
  2. Lapapunnerrukset 10 toistoa. Tauko 60sek.
  3. Kyykky + pystypunnerrus 10 toistoa. Tauko 60sek. (Voit käyttää esim täytettyjä juomapulloja punnuksina, jos kotoa ei löydy muuta)
  4. Vuorikiipeilijä 20toistoa /jalka. Tauko 120sek.

Tee näitä neljää liikettä kiertoharjoitteluna ensin vaikkapa 1-2 kierrosta, seuraavalla viikolla nostat kolmeen kierrokseen jne.

Sinä olet paras versio itsestäsi ❤

PS. Jos et pärjää näiden juttujen työstämisessä yksin niin pliis, tuu mun tiimiin! Ajanvaraus Tampereella info@optimalperformance.fi ja puh. 050-4145280. Tehoryhmätreeneihin mahtuu vielä, ryhmät ti 7:30 ja ke 16:30

Myös Oikotie Optimaaliin 2.0 on käynnistynyt ja ilmoittautua voi aina 17.1. asti TÄSTÄ alehinnalla 169€ (norm 199€).

 

 

 

Millä hinnalla hyvänsä

”Muttakun minä en laihdu vaikka tekisin mitä.” ”Olen yrittänyt jo ihan kaikkea ja sä olet mun viimeinen toivo.” ”Päätän urheilu-urani tämän jälkeen jos tästä ei ole apua.” ”Mutku mä syön jo niin terveellisesti.” Nämä lauseet toistuvat jatkuvasti työssäni uusien asiakkaideni kanssa.

Heitän pallon takaisin asiakkaalle kysymällä ”Minkälaisilla keinoilla olet aiemmin yrittänyt laihtua?” ”Miten pitkään olet pitkäjännitteisesti noudattanut jotakin terveellisempää ruokavaliota?” ”Miten nukut? Miten vatsasi toimii? Onko elämässäsi paljon stressiä?”

Vastaukseksi saan usein ”Kaikilla mahdollisilla!” ”No maksimissaan 2-3 vk.” ”Nukun jatkuvasti huonosti, vatsa toimii kerran viikossa ja stressiä on ihan älyttömästi.” No niin, tästä on hyvä aloittaa. Ainakin tiedän mistä kiikastaa ja mistä voimme lähteä liikkeelle.

kuva: yocehcka.com
kuva: yochecka.com

Edessäni työhuoneessani istuu kaunis nuori nainen, joskin reilusti ylipainoinen. Ilme on vakava ja surullinen. Hän kaivaa laukustaan kännykän, selailee sitä hetken ja esittää minulle valokuvia fitnesskisoistaan noin vuosi ja 35kg takaperin. ”Katso, tässä kuvassa olen minä.” Hän on enää heikosti tunnistettavissa näiden kahden näkymän välillä. Hän ei ole yksin ongelmansa kanssa. Tällaisia tapauksia olen kohdannut useita.

Monien tällaisten haavekuvien kanssa luokseni tulleiden henkilöiden taustalta löytyy lääkärikäyntien jälkeen useimmiten kohtalaisia terveyshaittoja, kuten unettomuutta, suolisto-ongelmia, kilpirauhas- ja aineenvaihduntahäiriöitä edellisten rankkojen dieettien jälkiseurauksena. Silti tämä ulkoinen haavekuva laihtumisesta ja lavakuntoa muistuttavasta vartalosta näyttää vievän voiton. Kerron monelle suoraa, että ei tule onnistumaan. Ei ennen kuin aineenvaihduntaongelmat ovat korjattu, vatsa toimii ja uni on kunnollista.

Välillä vastaanotolleni tulee naisia, jotka näyttävät netistä lataamansa kuvan ihannoimastaan fitnesskisusta, että tällaiseksi haluaisin. Monelta puuttuu ymmärrys siitä, mitä kisalavalle menoon vaaditaan ja kuinka kovaa työtä pitää tehdä pysyäkseen edes lähellä tuollaista kuntoa. Ymmärrys siitä, että pysyminen lavakunnossa on monelle tahansa täysin mahdotonta ja terveydelle jopa haitallista.

Ensimmäisen esimerkkitapauksen naisen kisoihin ohjannut valmentaja oli pitänyt häntä viimeiset kuukaudet ennen kisoja dietillä, jossa hän sai syödäkseen yhden desilitran heraproteiinia viidesti päivässä veden kanssa. Ei muuta. Hän tunsi voivansa kisadietillä paremmin kuin koskaan, eli elämänsä huippuhetkiä. Kunnes kisojen jälkeen elimistö sanoi sopimuksensa irti ja päätti kerätä ympärilleen ihan kaiken mahdollisen, minkä irti sai. Väsymys oli musertava. Kuukautiset, jotka olivat jääneet pois jo kauan ennen kisoja, eivät olleet palanneet ja vauvantekoprojekti oli katkolla haaveista huolimatta. Tämä heradieettiesimerkki on onneksi vain yksi kohtaamistani ääritapauksista ja ainutkertainen viisivuotisella valmentajaurallan reilun 5000:n asiakastapaamisen joukossa.

Myönnettävä on, että omat referenssini ja lihakseni eivät riitä auttamaan fitnessvalmennukseen haluavia. Sen hoitavat meillä toiset asian paljon paremmin osaavat. Kisavalmennukset tehdään meillä Optimal Performancella järkevästi ja aina ehdottomasti terveyttä kunnioittaen!

Sen sijaan minulta löytyy paljon kokemusta ja osaamista huonosti hoidettujen kisadiettien jälkien korjaamisesta, realitylaihdutusohjelmien jäljiltä aineenvaihduntansa hajottaneiden auttamisesta, kilpirauhasvaivaisten ja suolisto-ongelmaisten ruokavalion kuntoon laittamisesta sen jälkeen kun lääkärillä on käyty ja todettu, ettei ole kyse mistään vakavavammasta. Sekä kaikkien ihan tavallisten ja perusterveiden henkilöiden, ryhmien ja pariskuntien lähi- ja etävalmennusta parempaan vointiin niin kehon kuin mielenkin osalta.

Minä tiedän tasan tarkkaan omankin kokemukseni kautta, että jokainen meistä pystyy elämään 6 kk täydellisessä spartalaisessa askeesissa. Mutta mitäs sen jälkeen? Haluatko viettää siinä vankilassa koko elämäsi? Vai lähteekö mopo jälleen kerran keulimaan täydellisesti?

Moni valmennukseeni hakeutuva pyytää minulta kurinpalautusta – tai omien sanojensa mukaan – keppiä. Useimmiten valmennettava on kuitenkin jo itse hoitanut tuon ruoskintapuolen itselleen. Minä pitäydyn mielummin porkkanassa.

Entäpä jos olisimmekin itsellemme hieman armollisempia. Puhisimme itsellemme lempeämmin ja arvostaisimme itseämme samoin kuin rakkaita ihmisiä lähellämme. Muistaisimme myös hengittää välillä. Kukaan ei yleensä ole kenellekään toiselle yhtä julma kuin osaa olla itselleen. Jos olet vasta opettelemassa uusia, hyviä ja pysyviä elämäntapoja, kannattaa kohdella itseään kuin kuin juuri kävelemään opettelevaa lasta. Jos pieni lapsi kaatuu, ei häntäkään asiasta rangaista, ehkä vain kannustetaan nousemaan ylös ja yrittämään uudelleen.

Ymmärrän hyvin, ettet halua tulla neuvotuksi, tuomituksi ja määräillyksi. Missään. Ikinä.

Kuitenkin joskus saatat tarvita hieman apua. Joku toinen voi nähdä tilanteesi eri perspektiivistä kuin sinä itse ja antaa eteenpäin vieviä vinkkejä. Sama homma jos matkustat täysin uuteen maahan tai kaupunkiin, tarvitset kartan tai navigaattorin osataksesi suunnistaa oikeisiin osoitteisiin. Et löydä Hong Kongissa Tokion kartta kädessä yhtään minnekään. Jos sinun määränpääsi on tarkalleen tiedossa, voit suunnistaa sinne selkeätä reittiä pitkin kunhan ohjeet ovat oikeat ja riittävän selkeät.

Jos tahdot minut kartturiksesi kohti laadukkaampaa eloa, ota yhteyttä ajanvaraukseemme Tampereelle 050-4145280 tai info@optimalperformance.fi.

ps. Tammikuun alusta alkoivat meillä Tampereella uudet pienryhmätreenit tiistaiaamuisin 7:30 ja keskiviikkoisin 16:30. Molempiin ryhmiin mahtuu vielä mukaan. Kysy lisää 🙂

Meillä OP:lla starttasi myös Oikotie Optimaaliin 2.0 -verkkovalmennus. Pääset ilmoittautumaan TÄSTÄ linkistä mukaan alehintaan 169€ (norm 199€). Ilmoittautuminen on auki ma 17.1.2016 asti