Relaa vähän

Stress at workplace.

Noin kymmenen tuhatta vuotta sitten tiistaina, istuivat Leena ja Lasse Luolamies perheineen iltanuotiolla. Pian he huomasivat sapelihammastiikerin vaanivan aivan liian lähellä leiriään. Pariskunta pelästyi, Lasse tunsi verensä kohisevan korvissaan ja kehonsa täyttyvän räjähtävästä energiasta. Kohta hän olikin nyrkit tanassa valmiina taistelemaan ja suojelemaan perhettään. Leena sen sijaan otti jalat alleen ja pinkaisi lapset kainalossaan karkuun kovempaa kuin olisi koskaan itsekään uskonut.

Kauas on tultu Leenan ja Lassen ajoista. Kehomme kuitenkin toimii hätätilanteissa edelleenkin samoin: uhka -> stressihormoneja erittyy -> verensokeri nousee -> tilanteen purkautuminen joko toiminnalla tai nykyään usein murehtimalla lisää tai syömällä suklaata. Stressin aiheet ovat nykyään hyvin erilaisia verrattuna luolamiesaikoihin. Tuolloin suuria huolia petoeläinten ja heimokiistojen lisäksi oli luultavasti aika vähän.

Kortisoli ja muut stressihormonit ovat hengissä säilymisemme kannalta täysin välttämättömiä, ne antavat meille energiaa silloin kuin sitä tarvitaan. Stressihormoneja siis tarvitaan koko ajan ja joka hetki jonkin verran. Kroonistunut pitkäkestoinen stressi onkin aivan toinen tarina.

Esimerkin luolamiespariskunta luultavasti pelastui pinteestään kortisolin nostattaman verensokerin avulla, heillä oli energiaa toimia vaaran uhatessa. Liian suurina määrinä ja liian pitkäkestoisena stressihormonit kuitenkin haittaavat kehomme (ja mielemme) toimintoja. Stressihormoneja tuotetaan siitä huolimatta, oliko kehossamme tapahtuva stressireaktio peräisin mieltäsi painavista asioista vai onko se kehon kokemaa fyysistä kuormitusta.

Entäs sinulla?

Ehkä yksi tai kaksi sadasta asiakkaastani vastaa ”Ei yhtään. En ollenkaan.” Kun kysyn miten paljon stressiä heidän arjessaan on tai miten stressaantuneiksi he itsensä tuntevat. Työolosuhteet, pikkulapsiaika, liian vähäinen uni tai univaikeudet, rahahuolet, ihmissuhdeongelmat, vääränlaiset ravintotottumukset, palautumattomuus treenistä, kivut, vatsaongelmat, homealtistukset jne. aiheuttavat mieleemme ja kehoomme paljon stressiä. Arjen haasteista huolimatta jokainen voi tietoisesti tehdä päivittäin jotakin sellaista, jolla saadaan keho ja mieli kestämään paremmin paineen keskellä.

Stressi tunteena on nimen omaan tunne. Tunne ihan siinä missä esimerkiksi ilo ja surukin. Stressin kokeminen voi tuntua toisinaan hyvin ahdistavalta. Stressin tiedostaminen onkin hyvinkin hyödyllistä. Epämiellyttävät tunteet (stressi, ahdistuneisuus) kertovat meille tilasta, jossa emme välttämättä tahdo pysyä. Ainakaan kovin pitkään. Nämä asiat voivat ohjata meitä oikeaan suuntaan, kunhan muistamme ja maltamme välillä jäädä tarkastelemaan tilannetta ja hyväksymme tarpeen tehdä muutos asiaan.

Sisäinen puhe

Ihminen ( myös miehet 😉 ) ajattelee joka päivä noin 60.000 ajatusta. Ei ole siis hyvinvointisi kannalta aivan se ja sama, mitä ja minkälaisia ajattelemasi ajatukset ovat ja miten itsellesi puhut. Päämme työstävät ajatuksia jatkuvalla syötöllä ja nyt voisikin olla hyvä aika alkaa tiedostaa omien ajatustemme voimaa ja vaikutusta kehossamme ja mielessämme.

Onko tapanasi olla itsellesi kovinkin ankara? Oletko vihainen itsellesi epäonnistumisista? Mitä jos tänään ottaisitkin asiat hieman toisin. Torumisen sijaan kannustaisit itseäsi kaatumistilanteissa, aivan kuin kannustaisit kävelemään opettelevaa lastasi yrittämään uudelleen :).

瞑想

Minkälaisia rauhoittumisrutiineja tai rentoutumiskeinoja harjoitat?

Käyt lenkillä, menet salille tai zumbaan? Ei kelpaa. Kysymys kuului ”Miten rauhoitut?” Niin kuin oikeasti pysähdyt, kuulostelet itseäsi ja rentoudut?

On totta, että liikunta vapauttaa endorfiineja ja alentaa stressihormonitasoja. Kunhan vain liikunta on kestoltaan siihen hetkeen sopivaa ja laji on terveyttäsi edistävä. Jos olet jo valmiiksi kovin stressaantunut, saattaa kahden tunnin juoksulenkin sijaan olla järkevämpää tehdä lyhyt punttitreeni, joogata tai käydä kävelyllä. Ihminen on luotu liikkumaan ja sitä kannattaa harjoittaa. Mutta mutta. Vähintäänkin yhtä tärkeätä on opetella oikeasti kuulemaan ja kuuntelemaan mieltään ja kehoaan ja olla välillä tekemättä välttämättä yhtään mitään tuottavaa. On täysin eri asia jäädä sohvalle makaaman jos ei vaan yhtään huvita, kuin se, että on kertakaikkiaan aivan loppu.

Oletko koskaan kuunnellut rentoutusharjoituksia tai hengittänyt tiedostaen? Netistä löytyy hyvin materiaalia monenmoiseen stressinhallintatekniikkaan ja rentoutusäänitteisiin. Teen sinulle nyt homman helpoksi ja pääset harjoittelemaan heti vaikkapa kesken työpäiväsi tai sitten illalla ennen nukkumaan menoa.

Voit tehdä rentoutusharjoituksen mihin aikaan päivästä tahansa. Varaa reilut kuusi minuttia aikaa, kuulokkeet ja mukava nojatuoli tai vielä parempi jos voit käydä makuuasentoon. Voit käydä kuuntelemassa rentoutushajoituksen

TÄÄLLÄ.

Tämä rentoutusharjoitus on osa Rennompi kuukausi -stressinhallitakurssiani, jolle voit ilmoittautua vaikka heti!

Aivan erinomainen keino alkaa tiedostaa omaa kehoaan ja mieltään, on jooga. Suosittelen lämpimästi tutustumaan Katri  Syvärisen Melko lempeä joogahaaste -verkkokurssiin. Annan tälle kurssille varauksettomat suositteluni. Lempeä sukellus itseen ja joogan maailmaan.

12647810_10153534333564102_693393076_n

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s